Yhdeksäs sukupolvi

Kaarlo Backman ( Vanhemmat - taulu ) s. Pihlajavesi 2.10.1860, k. Ähtäri 19.6.1935. - Palkollisena Pihlajaveden Lehtomäessä 1880-83, itsellisenä Lampilassa 1883-85 ja Kankimäessä 1885-86. Meni vävyksi Ähtärin Peränteen kylän Mäkisipin kantatilasta N:3 lohkaistun Isomäen tilan suutarin torppaan 1886 ja ryhtyi sen torppariksi noin 1890. Osti myöhemmin vaimonsa kanssa Erkki ja Hulda Vähämäeltä osuuden Isomäen tilan Vähämäen lohkotilasta 16.9.1907 sekä Kalle ja Hilda Isomäeltä osuuden Lähteenmäen lohkotilasta 23.9.1907. Perusti näistä 1909 Kivimäki-nimisen (70 ha:n) maatilan, johon sai kiinnekirjan 21.1.1921. Osti lisäksi Emmanuel ja Eerafia Kahilalta Riihimäki-nimisen (25 ha:n) lohkotilan 15.12.1923.
    Myi Kivimäen tilastaan Toivikko-nimisen (10 ha:n) osuuden pojalleen Lauri Backmanille 5.5.1925 ja tyttärelleen Olga Lepistölle ja hänen puolisolleen Lehtoluoma-nimisen (8 ha:n) osuuden 30.12.1929. Loput tilasta sekä Riihimäen tilan hän myi 12.1.1933 pojalleen Vilho Backmanille 25.000 mk:lla sekä eläke-etuja vastaan. Vilhon piti lisäksi antaa sisaruksilleen; Tyynelle, Helmille, Annalle, ja Esterille sekä poikavainajansa Iivarin tyttärelle Liljalle, yksi lypsylehmä jokaiselle.
    Maanviljelyksen ohella hän otti osaa maatalousalan kilpailuihin ja toimi myös rakennusurakoitsijana: Kulki 1900-luvun alkupuolella kaukana karjalassa, mm. veljensä Johan järjesti Kaarlolle rakennusurakoita Parikkalasta, missä hän oli myös Neptun-yhtiön työnjohtajana. Hän oli rakentamassa myös Elisenvaaraan monta julkista rakennusta.
    Ajoi innokkaasti kotiseutunsa asioita Ähtärin kuntakokouksissa: Oli tie ja vesiasioita joita hän pani alulle. Aina keväisin he asuivat kuin saaressa. Siinä oli puro ja tulvaveden aikana vesi nousi tielle. Ministeriöstä hän haki perkausluvan ja tarvittavan rahan kustannusten peittämiseksi, sekä sai Isomäestä Ähtäriin vievän huonon maantien paikallistieksi. Kun Ähtärin puutavaran välittäjät myivät laivan mastopuita Saksaan, haettiin Kaarlo valitsemaan puut ja veistämään mallit kirvesmiehille.
    Paitsi että hän oli taitava käsistään, varsinkin erilaisissa puutöissä, hän oli erittäin kookas mies. Kysyjille hän vastasi pituudekseen 3 kyynärää ja 6 tuumaa, eli 195 cm. Kaarlon laskutaito oli myös ilmiömäinen ja hänellä oli veren pysäyttämisen taito. Hän toimi Peränteen kylän Isomäessä myös ns. kylän päämiehenä.
    Puoliso Ähtäri 30.12.1886 Hanna Isomäki s. Ähtärissä 16.8.1866, k. siellä 8.7.1912, vanh Ähtärin Peränteen kylän Isomäen talon Suutarin torppari suutari Salomon (Salttu) Heikinpoika Isomäki ja Karoliina Heikintytär Sauna-aho. - Kerrotaan Hannan olleen hyvä laulaja. Hänen serkkunsa Eveliina Isomäki oli Kaarlo Backmanin veljen Matti Backmanin ensimmäinen puoliso.

X Lapsia:

1. Venti Iivari Backman s. Ähtäri 2.12.1887, k. siellä 13.4.1918.
2. Tyyne Johanna Backman s. Ähtäri 25.2.1889, k. Mäntsälä 7.7.1968.
3. Olga Maria Backman s. Ähtäri 17.12.1890, k. Espoo 18.10.1969.
4. Kaarle Vihtori Backman s. Ähtäri 9.9.1892, k. Voluntown 24.1.1978.
5. Helmi Karoliina Backman s. Ähtäri 13.1.1895, k. siellä 18.10.1960.
6. Anna Kaisa Backman s. Ähtäri 19.12.1896, k. siellä 23.3.1898.
7. Lauri Johannes Backman s. Ähtäri 15.7.1899, k. Valkeakoski 6.12.1981.
8. Anna Kaisa Backman s. Ähtäri 7.7.1901, k. Asikkala 20.2.1959.
9. Hilda Susanna Backman s. Ähtäri 5.8.1903, k. siellä 8.2.1904.
10. Vilho Aleksanteri Backman s. Ähtäri 17.12.1904, k. sodassa 7.3.1940.
11. Ester Albertina Backman s. Ähtäri 24.4.1907, k. Naantali 21.5.1996.
12. Iida Vilhelmiina Backman s. Ähtäri 8.3.1909, k. siellä 24.8.1911.
13. Eero Salomon Backman s. Ähtäri 8.6.1912, k. siellä 23.6.s.v.

Kaarlo Backman lastensa kanssa Kivimäen tilan pihassa 1916
Takarivissä vasemmalta: Venti Iivari, Lauri, Olga ja Anna Kaisa
Eturivissä: Vilho, Kaarlo ja Ester
Lilja Högbergin kokoelmat, Luleå