Kahdeksas sukupolvi

Johan Backman ( Vanhemmat - taulu ) s Pedersöre 12.1.1824, k. Pihlajavesi 15.5.1894. - Renkinä Uudenkaarlepyyn Ytterjeppon kylässä Rundt-nimisessä talossa 1847 ja torpparina Lussin talossa 1848-49. Torpparina Keuruulla 1849-58 Pohjoislahden kylän Poskijärven talon Piippalan torpassa, joka sijaitsi Kangasjärven rannalla. Jätti torppansa veljensä Jacob Backmanin vaimon sisaren miehelle Vilhelm Davidinpojalle ostaen ensin häneltä 15.4.1858 Pihlajavedeltä Lamminmäen kantatilasta N:13 lohkaistun Lampilaksi kutsutun tilan 1/24 manttaalia. Tilan sekä torpan hinta oli 50 ruplaa hopeaa. Rippikirjojen mukaan Johan isännöi kuitenkin Rajalan taloa 1858-61, minkä nimen se lienee tuolloin saanut. Myi Rajalan tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Tobias Nit'ille ja muutti 1861 Lampilan perintötaloksi kutsutulle 1/12 manttaalin tilalle, minkä osti 26.5.1861 Salomon Gabrielinpoika Lamminmäeltä eli Leveniemeltä 700 ruplaa hopeaa.
  Mainittakoon että Lamminmäen 1/4 manttaalin (1942 ha:n) kantatila N:13 sai talonkirjansa 5.9.1772 ja on siten Pihlajaveden vanhoja kantatiloja. Siitä muodostettiin 1800-luvun puolivälissä; Kursmäki, Lampila, Ahola, Rantala, Rajala ja Inonmäki-nimisiä tiloja, jotka 30.12.1901 päättyneen isojaon täydennyksen jälkeen on jaettu moneen osaan.
  Oli Lampilan perintötalon isäntänä 1861-78 ja kohta Pihlajavedelle muutettuaan kuudennusmiehenä vuoteen 1869. Siinä ominaisuudessa hän teki monenlaista askaretta pitäjäläisten yhteiseksi hyväksi: Otti tehdäkseen siemenjyvämakasiinin tarpeelliset mittakopat, mittatangon ja mittalädän 1859 ja toimi myöhemmin lainamakasiinin päällysmiehenä. Kerran hänet valtuutettiin hakemaan Kristiinan kaupungista 20-tynnyriä kauroja, jotka lääninaputoimikunta oli sinne toimittanut Pihlajaveden apua tarvitsevia varten, niillä ehdoilla kun kuvernöörin kirje 13.2.1868 määräsi; kaurat piti jakaa pienissä erissä velkakirjaa ja kelvollista takausta vastaan. Tällöin elettiin nälkävuosia.
  Kirkkoraati määrättiin perustettavaksi vuoden 1869 kirkkolaissa ja sen tuli korvata entiset seksmanit eli kuudennusmiehet. Kirkkoraadin jäseniksi valittiin yleensä varakkaita ja arvostettu ja talon isäntiä. Juho kuten häntä myös kutsuttiin, tuli valituksi Pihlajaveden ensimmäiseen kirkkoraatiin Sällin kinkerikunnasta 1870. Hän oli myös Pihlajaveden kunnallishallinnossa kuntakokouksen puheenjohtaja eli esimies 1871-73. Tämä virka oli kunnallisista luottamustoimista tärkein ja arvostetuin. Sama esimies toimi Pihlajavedellä vain kolme vuotta.
  Myi puolet (536 ha:n) Lampilan perintötalosta vanhimmalle pojalleen Kustaalle ja hänen vaimolleen 30.8.1870: " Niitä ehtoja vastaan jota hänen pitää täyttämän; kaksisataa markkaa maksaa nyt paikalla, joka kuitataan nyt ja toisen kaksisataa markkaa hänen nuorimmille veljilleen molemmille tasan kunnes tulevat täyteen ikään. Tilan nimeksi tuli 1873 Ahola. Loput Lampilan perintötalosta hän myi pojalleen Matille ja tämän puolisolle Eveliina Erkintyttärelle 16.10.1878. He puolestaan sitoutuivat kaupan myötä antamaan Juholle ja Susannalle elinikäisen syytingin eli eläkkeen. Kauppasumma joka oli 950 mk jaettiin Matin sisarille perintöosana heidän tullessaan täysi-ikäiseksi. Kalle ja Johan saivat 100 mk sekä tyttäret 150 mk kukin. Jokainen sai lisäksi lehmän, 2 lammasta, kirveen, kuokan, lapion, viikatteen, sirpin sekä kassarin. Johan puhui huonosti suomea; hänen äidinkielensähän oli ruotsi.
    Puoliso Uusikaarlepyy 1.2.1847 Susanna Ådal s. Uusikaarlepyy (Ytter Jeppo) 26.4.1824, k. Pihlajavesi 11.2.1909, vanh Purmon Ådalin ja Åvistin talollinen Matti Kustaanpoika Ek, Ådal, Åvist Alahärmästä ja Anna Juhontytär Marken Uusikaarlepyystä. Susannan isän isovanhemmat ovat Alahärmästä. Sieltä tulee hänen isänsä sukunimi EK, joka oli jo hänen isoisänsä isän Matti Juhonpojan sotilasnimi. Susannan äidin isovanhemmat ovat Ähtävältä. - Susannalla esiintyy myöhemmin väärä syntymäaika kirkonkirjoissa (24.11.1824), joka on myös hänen hautaristissään Pihlajaveden Rekolan hautausmaalla. Susanna oli usein kätilönä ja hoiti mm. poikansa Matti Backmanin poikia Kalle ja Jussi Backmania. Hänellä oli tapana vanhuuden päivinään istua keinutuolissa ja veisailla ruotsinkielisiä virsiä.

IX Lapsia:

1. Gustaf Backman s. Uusikaarlepyy 31.7 1848, k. Toholampi 19.1.1932.
2. Maria Backman s. Keuruu 12.8.1850, k. Pihlajavesi 19.2.1898.
3. Johannes Backman s. Keuruu 16.10.1852, k. siellä 23.8.1854.
4. Johannes Backman s. Keuruu 7.1.1855, k. siellä 1.5.1855.
5. Johanna Backman s. Keuruu 8.2.1856, k. Pihlajavesi 17.4.1933.
6. Matti Backman s. Keuruu 16.3.1858, k. Pihlajavesi 5.2.1946.
7. Kaarlo Backman s. Pihlajavesi 2.10.1860, k. Ähtäri 19.6.1935.
8. Vilhelmiina Backman s. Pihlajavesi 25.11.1863, k. siellä 21.10.1932.
9. Amanda Backman s. Pihlajavesi 1.5.1866, k. Ähtäri 13.4.1928.
10. Johan Backman s. Pihlajavesi 20.6.1868, k. Helsinki 26.12.1950.
11. Hilda Backman s. pihlajavesi 13.8.1870, k. Tampere 26.4.1904.

"Lampilan talon vanhukset" Johan ja Susanna Backmanin hautaristi Pihlajaveden Rekolan hautausmaalla. (Kari Paunasalon kokoelmat)	Susanna Backman Lampilan pihassa 1900-luvun alussa (Aaro ja Linnea Tammelan kokoelmat)