Yhdestoista sukupolvi

Perttu Sipinpoika Myllykylä ( Vanhemmat - taulu ) s. Loimaa Ypäjänkylä 2.9.1628, k. siellä 1.10.1724, haudattiin Perttulan kappelikirkon alle. - Loimaan pitäjän Ypäjän kylän Myllykylän ratsutilallinen 1669-1702. Tila oli yhden manttaalin ja neljän äyrin sekä kolmen penningin veron tila. Vuonna 1674 se varusti ratsukon Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin ratsumestari von der Pahlenin komppaniaan. Tilan apuverotilana eli augmenttina oli saman kylän 1/3 manttaalin Haukan tila.
    Perttu Myllykylä valitti lokakuussa 1684 omasta ja naapureidensa puolesta, että Kauhanojan kyläläisten tulesta oli syttynyt edellisenä kesänä tulipalo, joka oli polttanut suuren osan heidän metsistään. Lisäksi he olivat raivanneet kauramaita ypäjäläisten puolelle rajaa, Näistä hän vaati kyläläisille rangaistusta. Kauhanojalaisten puolesta vastasi Tuomas Tapaninpoika, joka sanoi ypäjäläisten itse päästäneen tulen irti. Hän kielsi myös, että he olisivat tehneet raivion rajan väärälle puolelle. Perttu sanoi Kaunaojan Simon Pentinpojan päästäneen tulen irti, mutta tämä sanoi, että hän oli tehnyt tulen oman niittynsä puskiin, joista se ei kuitenkaan ollut levinnyt. Koska osapuolet olivat erimielisiä rajasta, määrättiin paikalle katselmusmiehet ennen kuin asiaa käsiteltäisiin lisää.
    Syyskuussa 1686 Perttu Myllykylä joutui todistamaan, paljonko hän oli velkaa ratsumiehelleen Lennart Matinpojalle, joka oli paennut huoruussyytteen vuoksi. Saatavia haki Lennartin vaimo Anna Heikintytär. Juttu lykättiin seuraaville käräjille, sillä Perttu ilmoitti aikovansa hakea Rääveliin asettuneelta Lennartilta todistuksen niistä varoista, jotka hän oli tälle maksanut. Helmikuussa 1687 Ypäjän Perttu Sipinpoika toi oikeuteen myötävannojansa Vilvaisten Matti Eskonpojan ja Peltoisten Krister Fransinpojan. He vannoivat, ettei Perttu ollut mitään velkaa ratsumiehelleen, kuten tämän vaimo väitti.
    Syyskuussa 1689 Perttu sopi sisarustensa kanssa niin, että hän suorittaisi heidän perintöosastaan tilaan Jaakolle 200 kuparitaalaria, Kertulle 80 taalaria, Maisalle 100 taalaria ja Riitalle 80 taalaria. Paikalla olleiden lautamiesten todistuksen mukaan myös Riitan mies Jaakko Heikinpoika Hattulan kylästä ja Maisan mies Matti Heikinpoika Urjalan pitäjän Merven kylästä tyytyivät tähän sopimukseen.
    Heinäkuussa 1705 Sipi Pertunpoika Myllykylä valitti, että hänen isänsä Perttu Sipinpoika oli lähettänyt vuonna 1702 Joenperän ratsutilallisen Yrjö Matinpojan ratsumiehelle ratsuhevosen, joka oli viety Rääveliin samana vuonna. Hän ei ollut saanut hevosesta vielä maksua. Joenperän ratsutilallinen esitti rykmentinkirjuri Olof Dahlströmin 31. tammikuuta 1704 antaman todistuksen joka pohjautui Möddersissä 4.12.1702 tehtyyn armeijan rekrytointirullaan. Sen mukaan Joenperän ratsumies nro 26 oli menettänyt hevosensa Räävelissä ja hän oli saanut Ypäjän nro:n 29 hevosen tilalle. Ypäjän ratsumies hevosineen ja varusteineen oli menetetty taistelussa 17.7. Hänellä oli ollut Huittisten Raijalan ratsutilallinen Paavo Pekanpojan nro:n 83 hevonen, joka oli siis myös menetetty. Joenperän ratsumies oli joutunut luovuttamaan hevosensa myöhemmin pois ja hän oli saanut tilalle 56 hopeataalarilla yhden henkirakuunarykmentin hevosista. Asian käsittely siirrettiin jälleen maaherralle, josta se jo oli siirretty Loimaan käräjille.
    Tammikuussa 1732 Tuomas Sipinpoika Myllykylä Ypäjältä esitti isänsä Sipi Pertunpojan puolesta 24.10.1724 päivätyn perinnönjakoasiakirjan. ¨ Sen mukaan Sipi oli jakanut isänsä Perttu Sipinpojan ja äitinsä Maria Martintyttären perinnön sisarustensa kanssa. Veli Erkki oli saanut 120 taalaria ja sisaret Karin, Annika ja Liisa kukin 60 kuparitaalaria. Paikalla oli vain Karinin poika Iisak Yrjönpoika Koskelta, joka vakuutti äitinsä saaneen perintöosansa.
    Puoliso 1:o noin 1662
Marketta Jaakontytär ( taulu) s. 1626?, k. Loimaa 12.8.1716.
    Puoliso 2:o jälkeen 1716
Maria Martintytär - Mainitaan Perttu Sipinpojan puolisona vuoden 1724 perinnönjaossa.

X Lapsia:

1. Kaarina Myllykylä s. Loimaa Ypäjänkylä 1663, k. siellä 9.2.1738.
       Puoliso Loimaa 14.2.1682 Yrjö Yrjönpoika Anttila s. Tammela Riihivalkama 22.3.1653, k. Loimaa Alastaro Koski 13.8.1729. - Tuli Myllykylään vävyksi. Lokakuussa 1688 Yrjö Yrjönpoika Myllykylä valitti, että hänet oli kirjoitettu väärin henkikirjoituksessa vuosina 1680-1688. Yrjö oli palvellut isäänsä ratsumiehenä vuoteen 1680, jonka jälkeen hän oli ollut vuoteen 1683 asti kotonaan. Vuonna 1684 hän oli saanut porvarisoikeudet Turussa ja maksanut sinne kontribuutionsa vuosittain. Hänen oli ollut pakko irtisanoa porvarisoikeutensa edellisenä talvena raihnaisuutensa vuoksi. Tästä hänellä oli Turun raadin 16.2.1688 antama todistus. Tällöin hän palasi appensa taloon. Hänet vapautettiin hakemiensa vuosien manttaalirahojen maksamisesta.
2. Sipi Myllykylä s. Loimaa Ypäjänkylä 1670, k. noin 1746. - Loimaan pitäjän Ypäjän kylän Myllykylän ratsutilallinen 1703-(1730).
   Lokakuussa 1697 Myllykylän Sipi Pertunpoika valitti menettäneensä tulipalossa riihen, luuvan ja ladon sekä suuren osan sadostaan. Vahinko oli tapahtunut yöllä väen nukkuessa. Tuli oli levinnyt riihen uunista ja kyseessä oli oikea vahinko, jonka lautakuntakin todisti. Hänelle myönnettiin paloapuna 12 kupariäyriä Loimaan nimismiespitäjän joka talolta. Kuudennusmiehet määrättiin keräämään tämä hänen saatavansa.
       Maaliskuussa 1729 Myllykylän Sipi Pertunpoika ilmoitti, että hän oli taannut kauppias Henrik Rungeenin kuitin mukaan Kuninkaisten Jaakko Uotinpojan (Vällärin veli) velan 17 taalaria kahdeksan äyriä kuparia. Tämän velan hän oli myös maksanut ja vaati sitä nyt Jaakolta.
       Puoliso Loimaa 25.2.1692 Liisa Sipilä s. Loimaa 1670, k. siellä 22.9.1759, vanh Loimaan Kauhanojan Sipilän isäntä Tuomas Tapaninpoika Sipilä ja Anna Simontytär Vähätalo.
3. Erkki Myllykylä s. Loimaa Ypäjänkylä 1671, k. siellä 16.11.1739.
       Puoliso Loimaa 28.12.1705 Dorotea Ojakas s. Loimaa 13.2.1680, k. siellä 13.11.1739, vanh Loimaan Mellilan Ojakkaan Tuomas Heikinpoika Ojakas ja Valpuri Heikintytär Ojakas.
4. Heikki Myllykylä ka. Loimaa Ypäjänkylä 3.5.1679. - Marraskuussa 1702 nimismies kantoi Ypäjä leski Maria Thomasintytärtä ja saman kylän Bertil Sigfridinpojan poikaa Henrik Bertilinpoikaa vastaan siitä, että he olivat siittäneet aviottoman tyttölapsen, joka oli syntynyt edellisen Pertun päivän aikaan. Henrik halusi ensin kieltää siittäneensä lapsen, mutta tunnusti sen sitten tapahtuneen eräässä luhdissa Ypäjällä. Ensikertalaisina Henrik tuomittiin kymmenen ja Maria viiden hopeataalarin sakkoihin. Lisäksi kumpikin joutui suorittamaan kirkonrangaistuksen yhtenä sunnuntaina. Henrik joutui lisäksi maksamaan lapsen ruokkoa vuosittain 24 kappaa viljaa niin kauan kunnes tytär kykenisi itse elättämään itsensä. - Henrikiä tai hänen perillisiään ei mainita vuoden 1724 perinnönjaossa.
       Puoliso Loimaa 4.4.1705 Kaarina Yrjöntytär Myllykylästä.
5. Annika. - Mainitaan vuoden 1724 perinnönjaossa.
6. Lapsi, haudattu 1673 Loimaan kirkon alle.
7. Lapsi, haudattu 1678 Loimaan kirkon alle .
8. Antti Myllykylä s. Loimaa Ypäjänkylä 2.12.1680, h. siellä 5.12.1680.
9. Liisa Myllykylä ka. Loimaa Ypäjänkylä 11.11.1682, h. Tammela 29.3.1767
10. Anna Myllykylä ka. Loimaa Ypäjänkylä 28.11.1689.
11. Juho Myllykylä ka. Loimaa Ypäjänkylä 1690, h. 28.6.1691.