Perttu Sipinpoika Myllykylä
( Vanhemmat - taulu )
s. Loimaa Ypäjänkylä 2.9.1628, k. siellä 1.10.1724, haudattiin Perttulan kappelikirkon alle.
- Loimaan pitäjän Ypäjän kylän Myllykylän ratsutilallinen 1669-1702.
Tila oli yhden manttaalin ja neljän äyrin sekä kolmen penningin veron tila. Vuonna 1674 se varusti ratsukon Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin
ratsumestari von der Pahlenin komppaniaan. Tilan apuverotilana eli augmenttina oli saman kylän 1/3 manttaalin Haukan tila.
Perttu Myllykylä valitti lokakuussa 1684 omasta ja naapureidensa puolesta, että Kauhanojan kyläläisten tulesta oli syttynyt edellisenä kesänä tulipalo,
joka oli polttanut suuren osan heidän metsistään. Lisäksi he olivat raivanneet kauramaita ypäjäläisten puolelle rajaa, Näistä hän vaati kyläläisille rangaistusta.
Kauhanojalaisten puolesta vastasi Tuomas Tapaninpoika, joka sanoi ypäjäläisten itse päästäneen tulen irti. Hän kielsi myös, että he olisivat tehneet raivion
rajan väärälle puolelle. Perttu sanoi Kaunaojan Simon Pentinpojan päästäneen tulen irti, mutta tämä sanoi, että hän oli tehnyt tulen oman niittynsä puskiin,
joista se ei kuitenkaan ollut levinnyt. Koska osapuolet olivat erimielisiä rajasta, määrättiin paikalle katselmusmiehet ennen kuin asiaa käsiteltäisiin lisää.
Syyskuussa 1686 Perttu Myllykylä joutui todistamaan, paljonko hän oli velkaa ratsumiehelleen Lennart Matinpojalle, joka oli paennut huoruussyytteen vuoksi.
Saatavia haki Lennartin vaimo Anna Heikintytär. Juttu lykättiin seuraaville käräjille, sillä Perttu ilmoitti aikovansa hakea Rääveliin asettuneelta Lennartilta
todistuksen niistä varoista, jotka hän oli tälle maksanut. Helmikuussa 1687 Ypäjän Perttu Sipinpoika toi oikeuteen myötävannojansa Vilvaisten Matti Eskonpojan
ja Peltoisten Krister Fransinpojan. He vannoivat, ettei Perttu ollut mitään velkaa ratsumiehelleen, kuten tämän vaimo väitti.
Syyskuussa 1689 Perttu sopi sisarustensa kanssa niin, että hän suorittaisi heidän perintöosastaan tilaan Jaakolle 200 kuparitaalaria, Kertulle 80 taalaria, Maisalle 100 taalaria ja Riitalle 80 taalaria.
Paikalla olleiden lautamiesten todistuksen mukaan myös Riitan mies Jaakko Heikinpoika Hattulan kylästä ja Maisan mies Matti Heikinpoika Urjalan pitäjän
Merven kylästä tyytyivät tähän sopimukseen.
Heinäkuussa 1705 Sipi Pertunpoika Myllykylä valitti, että hänen isänsä Perttu Sipinpoika oli lähettänyt vuonna 1702 Joenperän ratsutilallisen Yrjö Matinpojan
ratsumiehelle ratsuhevosen, joka oli viety Rääveliin samana vuonna. Hän ei ollut saanut hevosesta vielä maksua. Joenperän ratsutilallinen esitti
rykmentinkirjuri Olof Dahlströmin 31. tammikuuta 1704 antaman todistuksen joka pohjautui Möddersissä 4.12.1702 tehtyyn armeijan rekrytointirullaan.
Sen mukaan Joenperän ratsumies nro 26 oli menettänyt hevosensa Räävelissä ja hän oli saanut Ypäjän nro:n 29 hevosen tilalle.
Ypäjän ratsumies hevosineen ja varusteineen oli menetetty taistelussa 17.7. Hänellä oli ollut Huittisten Raijalan ratsutilallinen Paavo Pekanpojan nro:n 83 hevonen,
joka oli siis myös menetetty. Joenperän ratsumies oli joutunut luovuttamaan hevosensa myöhemmin pois ja hän oli saanut tilalle 56 hopeataalarilla yhden
henkirakuunarykmentin hevosista. Asian käsittely siirrettiin jälleen maaherralle, josta se jo oli siirretty Loimaan käräjille.
Tammikuussa 1732 Tuomas Sipinpoika Myllykylä Ypäjältä esitti isänsä Sipi Pertunpojan puolesta 24.10.1724 päivätyn perinnönjakoasiakirjan. ¨
Sen mukaan Sipi oli jakanut isänsä Perttu Sipinpojan ja äitinsä Maria Martintyttären perinnön sisarustensa kanssa. Veli Erkki oli saanut 120 taalaria
ja sisaret Karin, Annika ja Liisa kukin 60 kuparitaalaria. Paikalla oli vain Karinin poika Iisak Yrjönpoika Koskelta, joka vakuutti äitinsä saaneen perintöosansa.
Puoliso 1:o noin 1662
Marketta Jaakontytär
( taulu)
s. 1626?, k. Loimaa 12.8.1716.
Puoliso 2:o jälkeen 1716
Maria Martintytär
- Mainitaan Perttu Sipinpojan puolisona vuoden 1724 perinnönjaossa.