Kolmastoista sukupolvi

Arvid Johanneksenpoika Rothovius ( Vanhemmat - taulu ) s. Käkisalmi noin 1615, k. Pälkäne 1670.
- Ylioppilas Turussa sl. 1640. Alimman luokan stipendiaatti – kl. 1644. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1644 – sl. 1645. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin rykmentin) saarnaaja 1647. Pälkäneen apulaispappi (1652), kappalainen 1653-69, kirkkoherra 1669-70. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (ruotsiksi) 1669.
    Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 28.4.1658 kerrotaan, ettei herra Arvidus Rothovius halunnut vaihtaa kappalaisenvirkaansa Pälkäneellä Loimaan kappalaisenvirkaan, koska hän oli tullut virkaansa laillisesti ja oli jossain määrin Pälkäneelle juurtunut. Rothovius oli pitäjänkäynneistä ja niitä koskevista tuloista riidoissa seurakunnan pitäjänapulainen Paulus Johannis Colliniuksen kanssa ja näitä riitaisuuksia käsiteltiin Turun tuomiokapitulissa 21.8. ja 7.9.1661.
    Julkaisi Turussa 1664 ratsumestari Johan von Birckholtzin hautajaisissa Pälkäneen kirkossa 3.1.1664 pitämänsä ruotsinkielisen ruumissaarnan ja Turussa 1665 pitäjänapulainen Paulus Johannis Colliniuksen hautajaisissa 13.6.1665 pitämänsä ruotsinkielisen ruumissaarnan. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 18.4.1649, huhtikuu 1652, marraskuu 1655 ja 7(8).6.1661.
    Puoliso noin 1649
Katarina Johantytär Walstenius ( Vanhemmat - taulu ) (hänen 1. aviossaan) s. Loimijoki 1625, k. Pälk 1671-74.
    Katarinan 2. puoliso Pälkäne noin 1671 Matias Martinpoika Lignipaeus (hänen 2. aviossaan) s. ehkä Lempäälä oletettavasti 1620-luvulla, h. Pälkäne 16.12.1699, vanh Lempäälän kirkkoherra Martinus Jaakonpoika Lignipaeus ja Elisabet Matintytär. - Ylioppilas Turussa 1646/47, Lempäälän kirkkoherran (isänsä) apulainen ainakin jo 25.8.1658, Pälkäneen kirkkoherra 1671-1699.
    Matiaksen 1. puoliso noin 1657 Anna Martintytär Tolpo k. Lempäälä 19.12.1664.
    Matiaksen 3. puoliso noin 1677 Hebla N. N. - Mainitaan puolisona Pälkäneen pappilassa 1678–1694.

XII Lapsia:

1. Anna Rothovius s. 1650, k. Ikaalinen 29.10.1739.
2. Kristina Rothovius - Mainitaa leskenä Punkalaitumen pappilassa 1690.
       Puoliso jo 1675 Johan Lignipaeus k. Punkalaidun 1689, vanh Lempäälän kirkkoherra Martinus Jaakonpoika Lignipaeus ja Elisabet Matintytär. - Ylioppilas Turussa 1652/53. - Porin läänin jalkaväkirykmentin (Henrik Flemingin, sittemmin Vilhelm Bockin ja Christian von Steffkenin rykmentin) saarnaaja 1668, samalla Ikaalisten vt. kirkkoherra (1680), Punkalaitumen kirkkoherra 1682-89.
3. Katarina Rothovius s. Pälkäne 1654, k. Steneby Ruotsi 26.7.1732.
       Puoliso Andreas Forsaeus s. Öri, Ruotsi noin 1635, k. Steneby, Ruotsi 24.5.1717, vanh talollinen Örin pitäjän Forsbolissa Bryngel Andersinpoika ja luultavasti hänen 2. puolisonsa Marit Olofintytär. - Ylioppilas Turussa 1669. Vihitty papiksi 1673. — Stenebyn komministeri 1674.
4. Margareta Rothovius s. Pälkäne 1655, k. Laukaa 1742.
5. Arvid Rothovius s. 1656, h. Hämeenkyrö 24.9.1732. - Turun katedraalikoulun oppilas 21.3.1674. Ylioppilas Turussa kl. 1679, kirjoittautui osakuntaan 1678/79 (Arvidus Rothovius); konsistorin pöytäkirjan mukaan erotettiin yliopistosta kahdeksi vuodeksi 8.12.1680 oltuaan "presidentin rouvan ikkunan alla" (osallistuttuaan kissannaukujaisiin); espondentti (pro exercitio) 16.6.1688, (pro gradu) 24.7.1688. Filosofian maisteri 26.7.1688.
       Hämeenlinnan triviaalikoulun rehtori 1690, Hämeenkyrön kirkkoherra 1695-1732, lääninrovasti. Joutui venäläisten vangiksi 1714, viety Pietariin. Palasi virkaansa rauhanteon jälkeen. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1698. Osaran kartanon omistaja 1697-1708.
       Puoliso noin 1689 Elisabet Frisius s. Kangasala 1671, k. Hämeenkyrö 12.2.1740, vanh rykmentinpastori, Kangasalan kirkkoherra, rovasti Johan Arvinpoika Frisius ja 3. puoliso Karin Rekontytär.
6. Johan Rothovius s. Pälkäne 1659, k. Tukholma 1710. - Kauppias Tukholmassa.
7. Maria Rothovius s. Pälkäne noin 1660, k. 1720.
       Puoliso noin 1687 Mikael Maexmontanus s. ilmeisesti Lempäälä noin 1657, h. Lempäälä 4.6.1719, vanh Lempäälän kirkkoherra Johan Maexmontanus ja Beata Henrikintytär Lilius. - Ylioppilas Turussa 1668/69; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 24.4.1672, 23.6.1673 ja 8.5.1674. - Lempäälän pitäjänapulainen 1679, kappalainen 1699. Oli riidoissa seurakunnan kirkkoherrana toimineen veljensä Gabriel Johannis Maexmontanuksen kanssa. Isonvihan aikana hän oli lyhyen ajan venäläisten vankina.
       Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 14.12.1701, 17.6.1705 ja 24.5.1707. - Maexmontanus osti 1687 Kuokkalan kylästä Tapolan ratsutilan, joka periytyi isältä pojalle aina vuoteen 1759.