Neljästoista sukupolvi

Johannes Petrinpoika Parginsulanus, Walstenius ( Vanhemmat - taulu ) s. Parainen 1595, k. Loimaa 3.1.1658, h. 14.2.1658.
- Paraisten kappalainen ainakin jo 1622, sijaiskirkkoherra 1631, Naantalin ja Raision kirkkoherra 1634, Loimaan kirkkoherra 1640-58.
    Walsteniuksen kirkkoherrana ollessa Loimaan kirkko maalattiin sisältä 1645–1646, ja hän lahjoitti kirkolle messupaidan. Hankki omistukseensa maatiloja Paraisten Ybbernäsin, Kassorin ja Tennbyn kylistä; hän asui Tennbyssä. Lisäksi hän osti Loimaan Vilvaisten kylästä ratsutilan 1642 ja sai ottaa viljelykseensä kaksi autiota kruununtilaa Peräsuon kylästä 1647. Väitöskirjan dedikaatio Turku 18.4.1649 ja helmikuu (23.3.) ja 22.6.1653.
    Puoliso
Anna Johanneksentytär Limingius ( Vanhemmat - taulu ) s. Ii noin 1602, k. Loimaa 13.1.1674. - Mainitaan Loimaan pappilassa 1640-58.

XIII Lapsia:

1. Peer Wallenius, Walstenius s. Parain noin 1620, k. Loimaa 1675. - Ylioppilas Uppsalassa 21.10.1638, Ylioppilas Turussa 1640/41; menetti stipendin laiskuuden takia 9.2.1642. - Loimaan kirkkoherran (isänsä) apulainen 1643, kappalainen 1649, kirkkoherra Turun tuomiokapitulin nimittämänä helmikuussa 1658. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (suomeksi) 1660, synodaaliväitöksen opponentti 1667. Väitöskirjan dedikaatio Turku 18.4.1649 ja 10.4.1668.
       Walstenius lahjoitti kahdeksanhaaraisen kynttiläkruunun ja muutakin esineistöä Loimaan kirkkoon. Hän osti maatilan Loimaan Seppälän kylästä 1649 ja peri isänsä 1658 kuoltua ratsutilan Vilvaisten kylästä.
       Puoliso noin 1640 Helena (Elin) Agricola s. Uskela 1631, vanh Uskelan kirkkoherra, lääninrovasti Christer Simonpoika Agricola ja Kerstin Sventytär Bucht. - Asui leskenä Loimaalla.
2. Isak Walstenius k. Ruotsi-Suomen Puolaa vastaan käymässä sodassa 1655. - Sotapappi 1650-luvulla.
3. Kristina Walstenius - Mainitaan leskeksi Loimaan pappilassa 1643, tyttärenä 1644. Männistön Heikkilässä ratsumestarin puolisona 1649-1664 ja leskenä 1665-1681.
       Puoliso 1:o Johannes Birgerinpoika Orbergius k. 1640. - Filosofian maisteri, Turun kymnaasin lehtori, sitten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1638-40.
       Puoliso 2:o Michel Johanpoika Biugg k. noin 1664. - Ratsumestari Loimaan Männistön Heikkilässä noin 1647-1664.
4. Katarina Walstenius s. Loimijoki 1625, k. Pälk 1671-74.
5. Jaakob Wallenius, Walstenius h. Turku 6.11.1694. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 9.11.1642. Turun hovioikeuden auskultantti 1651. — Turun hovioikeuden notaari 1654, sihteeri 1672, aatelittomien luokan asessori 1684, ero 1685. Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1689, ero s.v.
       Puoliso Turku 26.2.1657 Elisabet Klöfverskjöld h. Turun Tuomiokirkossa 27.7.1693, vanh linnanpäällikö, Viipurin maapäivien maamarsalkan sijainen Aron Johaninpoika Klöverblad, aateloituna 1653 Klöverskjöld ja Anna Isaksdotter Rothovius
6. Maria Walstenius s. noin 1630, h. Kokemäki 11.9.1710.
7. Anna Walstenius (hänen 1. aviossaan) s. Naantali 1634, h. Loimaa 25.7.1706.
       Puoliso 1:o Loimaa noin 1655 Johan Mikonpoika Brunlöf - Kotoisin Tyrväältä, k. Loimaa 1661. Ylioppilas Turussa 1645/46. - Apulaispappi Loimaalla (1653), kappalainen 1658-61.
       Puoliso 2:o Loimaa 28.12.1662 Matias Rungius s. noin 1640, kuoli venäläisten pahoinpitelemänä 1715, vanh Loimaan Onkijoen Ryngän ratsutilallinen, kestikievarinpitäjä Henrik Sigfridinpoika ja Beata Pentintytär. - Ylioppilas Turussa kl. 1659. - Loimaan pitäjänapulainen 1662-75, kappalainen 1675-94, kirkkoherra 1694-1715. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1696.
8. Agneta Walstenius (hänen 1. aviossaan) s. 1636, elossa 1685.
       Puoliso 1:o ennen 1656 Johan Utter s. Pöytyä noin 1625, k. Kangasala 1670, vanh Pöytyän kirkkoherra Reko (Gregorius Olai) ja Valborg Martintytär. - Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 17.6.1646; mahdollisesti myös se ylioppilas Johannes Gregorii, joka 3.12.1656 anoi mutta ei saanut ylioppilasorahoja Turun tuomiokapitulilta; asui vaimoineen isänsä luona Pöytyän pappilassa 1656. - Pöytyän apulaispappi 1654, todennäköisesti vt. kirkkoherra isänsä kuoltua 1654 ja kirkkoherran apulainen 1656, Kangasalan kappalainen 1657-1670.
       Utter näyttää muuttaneen asumaan 1664 Vääksyn säteritilalle, jossa tulipalo tuhosi hänen kotinsa kokonaan 5.6.1665. Hän omisti Kangasalalla Kesomalahden tilan.
       Puoliso 2:o Kangasala 1672 Anders Martinpoika Dalmanus eli Almannus - Porvarin poika Uudestakaupungista, k. Taivassalo (Turku) 1688. - Ylioppilas Turussa 1658/59. Kangasalan pitäjänapulainen 1671-77, Taivassalon kappalainen 1677-88.
9. Margareta Walstenius s. Naantali 7.1637, k. Taivassalo 1688.
       Puoliso Loimaa 4.10.1654 Petter Bergius (hänen 2. aviossaan) s. Husby, Södermanland, Ruotsi 19.1.1612, h. Taivassalo 2.2.1692, vanh peltomies, seppä, puuseppä ja sorvari Husbyn pitäjän Bergan kylässä Södermanlandissa Anders Matinpoika ja Brita Erikintytär.
       Turun katedraalikoulun oppilas 1628. Nyköpingin koulun oppilas 1630. Strängnäsin lukion oppilas 1632. Turun lukion oppilas 1635. Ylioppilas Turussa sl. 1640. Deponoitu ensimmäisessä depositiossa, joka tapahtui piispa Isak Rothoviuksen talossa. Ylimmän luokan stipendiaatti (kl. 1644) – sl. 1649. Pro gradu, pr. Nils Nycopensis U20. Filosofian maisteri 4.5.1647. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 23.1.1653.
       Uusmaalaisen osakunnan inspehtori 1655 (ei enää 1665). Tukholman ja Södermanlandin maakunnan inspehtori 1665. Filosifisen tiedekunna promoottori 1664. — Turun akatemian 2. filosofian apulainen 1649, kreikan ja heprean kielten professori 1652 (virkavahvistuskirja 1654), ero 1671. Akatemian rehtori 1659–60 ja 1669–70. Samalla Turun tuomiokapitulin jäsen 1657–71, palkkapitäjänsä Liedon kirkkoherra 1660–62 ja Piikkiön 1669–71. Lääninrovasti 1666. Taivassalon kirkkoherra 1671.
       Petterin 1. puoliso 1652 Elin Henrikintytär Carsten s. Helsinki 1623, k. Turku 21.12.1652.