Neljäs sukupolvi

Kaarle Alfred Matinpoika Lampila, Backman ( Vanhemmat - taulu ) s. Pihlajavesi 2.10.1880, k. siellä 12.1.1962. Kummit talollinen Santeri Ylömäki ja hänen vaimonsa Mathilda, torppari Kalle Lampila ja Amalia Sipilä. Kastoi J. A. Björklund. - Peri äitinsä kuoltua 1884 Ähtärin Peränteen kylän Isonmäen osuuden Mäkisivin taloa N:o 8, jonka hän myi Kaarlo Isomäelle 1905. Samoin Lampilan perintötalosta Lamminaho-nimisen 30 ha:n perintöosuuden. Avioidutuaan rakensi Lamminaholle asunnon ja oli siellä talollinen noin 1907-13. Kastekirjassa mainitaan vielä talollisen poikana 1906, mutta talollisena 1909. Myi tilan kuitenkin 1913 Rimpilä-nimiselle miehelle, jolta se siirtyi Lampilan Osuuskassan jäsenten myymänä Eero Teininmäelle 1915. Viljeli Ähtärin Ouluveden kylässä Metsola-nimistä palstatilaa 1913-15 ja oli jonkin aikaa työssä Inhan rautaruukilla.
    Viljeli sitten Sievissä Alatalo-nimistä palstatilaa 1915, mutta maanviljelijän ammatti ei oikein istunut Kallen tyylikkääseen olemukseen, vaan lähempänä hänen sydäntään oli kaikenlainen liiketoiminta. Niinpä hän piti Seinäjoella K. A. Lampila-nimistä kahvila-ruokalaa 1916-18 sekä kahta kahvilaa, mitkä menestyivät erinomaisesti. Omisti 1918-19 Tampereen Alatahmelassa Kivimäki- ja Lepola-nimiset kiinteistöt sekä haulitornin vieressä kaksi kiinteistöä, joissa hänellä oli vuokralaisia. Kansalaissodan aikana hän toi ulkomailta jonkin verran elintarvikkeita mm. sokeria, josta tuolloin oli pula.
    Osti Oskari Oksaselta Pihlajaveden Karhunkylästä Palomäki-nimisen konkurssitilan n. 1919 sekä samalla menetti tilaan sijoittamansa rahat. Harjoitti kahvilatoimintaa myös n. 1923-24 Lohjalla tai Vihdin puolella, jossa osa perhettä tuolloin asui. Omisti sitten jonkin aikaa Forssan asemaravintolan.
    Kallen Pihlajaveden Lampilassa omistama Pyöräisestä lohkaistu metsäkappale Sahinperä kuitenkin pakkohuutokaupattiin pula-aikana 6.7.1931, koska hän oli velkaa Pihlajaveden köyhäinhoitolautakunnalle 5860 mk. Hän rakensi isovanhempiensa Juhan ja Susannan syytinkirakennuksen hirsistä isänsä omistamaan Pyöräiseen asunnon Nestori Philmanin kanssa ja muutti sinne syksyllä 1934. Teki vähän metsätöitä hevosensa kanssa ja autteli taloissa. Kallella oli 30-luvulla myös pieni parakki, jota hän hevosella siirteli isojen metsätyömaitten ajoteiden varsille. Keitteli ja myi siinä metsätyömiehille kahvia sekä tupakkaa. 1940-luvun lopulla hän myi jonkin verran vaatetavaraakin.
    Isänsä ja sisarensa Edlan kuoltua 1948 Kalle peri Pöyräisen yhdessä sisarensa Iidan kanssa. Kallen osuus sai nimen Lamminranta. Perikunta myi sen sittemmin 21.11.1966 G. A. Serlachius Oy:lle. - Kalle oli erittäin seurallinen, huumorintajuinen ja hyväntuulinen herrasmies, joskin elämäntavoiltaan aika suurpiirteinen. Kulkiessaan hän komealla äänellään rallatteli omia laulujaan, joiden sanoitus oli hyvin erikoista murretta. Vanhuutensa hän eli aika vaatimattomasti. Kävi naapureissa tarinoimassa sekä kalasteli kesäisin etupäässä mato-ongella. Asui isänsä kanssa, ja tämän kuoltua, yksinään Pyöräisen mökissä sekä viimeiset vuotensa Rekolan kunnalliskodissa.
    Puoliso 1:o Pihlajavesi 27.12.1902.
Anna Kaisa Heikintytär Lahtinen ( Vanhemmat - taulu ) s. Pihlajavesi 22.12.1883, k. siellä 7.2.1915. Haudattu Ähtärissä. Kummit torppari Aapo Selkee, talonemäntä Anna Kankimäki ja talollisen poika Kalle Walkeejärvi. Kastoi J. Bergrang. - Lamminahon tilan emäntänä.
    Puoliso 2:o Pylkönmäki 31.12.1920.
Sanni Serafia Jokinen vuodesta 1935 Jokimo s. Virrat 13.1.1894, k. Helsinki 31.1.1952, vanh Virtain Pirttiniemen Suojasen torpparin poika ja Vaskiveden Tallilan Niemen torpparin vävy mäkitupalainen Konsta Antinpoika Jokinen ja Sennu Vilhelmiina Juhontytär Niemi Virroilta. - Oli Helsingissä tarjoilijana noin 1917-19. Myöhemmin emännöitsijänä Lielahdella ja Helsingissä, missä toimi myöskin siivoojana. Huolehti tyttärestään Lailasta tämän taiteilijauran aikana.

III Lapsia:

1. Juha Eino Mattias Lampila s. Pihlajavesi 29.8.1903, k. siellä 25.9.1903.
2. Kaarlo Aleksander Backman, Paunasalo s. Pihlajavesi 13.9.1904, k. Valkeakoski 13.7.1966.
3. Silja Anna Dagmar Backman s. Pihlajavesi 11.11.1906, k. Helsinki 7.5.1986.
       Puoliso 1:o Helsinki 19.5.1932 Antti Robert Olkkonen (hänen 2. aviossaan) s. Lemi 7.6.1894, k. Itä Karjalassa Venäjällä 13.5.1933, vanh Elias Antinpoika Olkkonen ja Anna Antintytär Lattu.
       Puoliso 2:o Helsinki 10.11.1934 Leevi Runar Lindqvist s. Hitis Bergö 15.9.1908, k. Helsinki 4.1.1967, vanh kivityömies Wilhelm Lindqvist ja Ida Vilhelmiina Antontytär.
4. Eino Armas Backman, Perholehto s. Pihlajavesi 20.3.1909, k. Valkeakoski 19.4.1997. - Työnjohtaja.
       Puoliso 1:o Nurmijärvi 6.10.1929 Lahja Eine Maria Vuono s. Nurmijärvi 24.5.1906, k. Hyvinkää 199?, vanh maltturi Eerik Eemil Vuono ja Ida Maria Ahlfors Nurmijärveltä.
       Puoliso 2:o Valkeakoski 10.4.1943 Marjatta Raakel Nissi s. Sääksmäki 10.4.1921, vanh seppä Johannes Nissi ja Ida Ketonen.
5. Eugen Otso Mattias Backman, Paunasalo s. Pihlajavesi 9.7.1911, k. Syvärin luostari 6.11.1941. - Hakkuri- ja lipeäosaston hoitaja.
       Puoliso Sääksmäki 30.5.1936 Saida Maria Tamminen (hänen 1. aviossaan) s. Sääksmäki 2.10.1915, k. Valkeakoski 29.1.1986, vanh Valfrid Fransenpoika Tamminen Urjalasta ja Iida Maria Augustintytär Virtanen Kangasalta.
       Saidan 2. puoliso Valkeakoski 20.11.1949 Toivo Paavali Tuominen s. Pälkäne 15.10.1915, k. Valkeakoski 20.1.1972.
6. Hymni Sanelma Backman s. Pihlajavesi 13.9.1913, k. siellä 7.3.1914.
7. Laila Tellervo Backman, Jokimo s. Pihlajavesi 5.3.1921, k. Tukholma 31.5.1988. - Helsingissä Kansallisoopperan solistitanssija sekä filmitähti.
       Puoliso Helsinki 17.6.1950 Lars Håkan Moliis s. Tampere 9.2.1922, k. Tukholma 31.12.1981, vanh Helsingin Kansallispankin johtaja Runar Allan Maximilian Moliis Kärkkölästä ja Ruth Sarell Loimaalta.
8. Keijo Alfred Backman, Paunasalo s. Lohja 14.12.1923, k. Kauniainen 15.12.2006, Kaunialan sotavammasairaala. - Helluntaisaarnaaja ja yksityisyrittäjä.
       Puoliso Valkeakoski 9.6.1946 Helvi Kaarina Järvinen s. Sääksmäki 19.4.1926, k. Brisbane 27.12.1997, äiti Sääksmäen Lotilan karjakko Iida Aliisi Oskaritytär Järvinen.

Vasemmalla Kaarle Alfred Backman
yhdessä pikkuserkkunsa Aleksanteri Yli-Mutkan kanssa
Kuva lienee otettu 1920-luvun alussa.

Timo Elijoen kokoelmat