Henrik Laurinpoika Lithovius
( Vanhemmat - taulu )
s. Kaarina Littoinen noin 1540, k. Liminka 1615.
- Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa.
Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat.
Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin.
Henrik oli alunperin Salon kirkkoherra Erik XIV:n nimittämänä. Limingan kirkkoherra 10.4.1575-1615
kuningas Juhana III:n kollaatiokirjeellä, jolla hänelle vakuutettiin samat palkkaedut kuin edeltäjälleen;
Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan maarovasti vuodesta 1593 pitkälle 1600-luvun alkuvuosiin asti.
Pappissäädyn valtiopäivämies Linköpingin valtiopäivillä 1600.
Allekirjoitti (”Henricus Lau:tii pastor Limingensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa
”Henricus Laurentii Praepositus & Pastor Limingosa.”) Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 Augsburgin uskontunnustuksen
hyväksymisestä. Henrikin jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuunottamatta,
mutta tämäkin oli sentään suvun vävy.
Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan
tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä.
Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennon senaikuista väestömäärää.
Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592.
Polttivat useita kertoja seurakunnan kirkon ja pappilan. Kirkkoherra Henricus oikeutettiin kuningas
Juhana III:n kirjeellä 21.2.1590 saamaan korvauksen poltetusta pappilasta ja menettämästään omaisuudesta sekä edelleen
kuninkaan kirjeellä 12.10.1592 oikeuden saada verotuloista korvauksen siitä, että vihollinen oli polttanut hänen pappilansa
ja ryöstänyt hänen omaisuutensa.
Henricus Laurentii (”Her Hendrich i Leminge”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Kuningas Kustaa II Aadolfin kirjeellä 13.3.1614 kirkkoherra Henricukselle ja hänen vaimolleen myönnettiin verovapaus erääseen maatilaan,
koska kirkkoherra ”oli sairastunut kuolettavaan tautiin ja elää suuressa kurjuudessa”.
Puoliso 1:o
N.N
Puoliso 2:o noin 1691.
Katarina Östenintytär (hänen 3. aviossaan) s. Uumaja noin 1552, k. jälkeen 1614.
Katarinan 1. puoliso Lars (Sinius, Siniluoto?)
s. noin 1550, k. noin 1579.
Katarinan 2. puoliso noin 1680 Matts Laurinpoika Granberg
s. noin 1550, k. noin 1590.