Seitsemästoista sukupolvi

Eric Ångerman ( taulu ) s. noin 1480, k. luultavasti 1552. - Talollinen Uumajan Tegissä 1539-1552. Lisänimi viittaa Ångermanlandiin. Suorittanut vuoden 1539 jousiveroluettelon mukaan puoli markkaa jousiveroa eli talossa oli yksi työkykyinen mies. Omisti vuonna 1543 kaksi auranmaata ja 12 niittymaata. Sakkoluettelon mukaan toimi 1543 lautamiehenä. Vuosina 1546, 1547 ja 1548 Erikillä mainitaan luetteloissa aikuinen poika.
    Tuomittu 3.4.1549 maksamaan kolme markkaa sakkoa yhdessä Sigfrid Jonsinpojan ja Östen Pehrinpojan kanssa, koska he olivat antaneet karjansa sotkea naapuriensa kaurapeltoa. Erik mainitaan viimeisen kerran jousiveroluettelossa 1552.
    Näyttää siltä, että kalastuksen ja maakaupan sijaan perhe keskittyi karjankasvatukseen, viljelyyn ja tervanpolttoon, mihin oli taloudellisesti hyvä edellytykset, koska joen vartarannalle oli kasvamassa vuonna 1588 perustettu Uumajan kaupunki. Kaupungin kasvu saattoi olla osasyy sille, miksi suvun mieslinjakin siirtyi 1630-luvulla Suomeen.
    Puoliso
Dordi - Syntynyt ja kuollut Ruotsissa. Erik Ångerman tai Dordi saattaa olla Bure sukua.

XVI Lapsia:

1. Katarina Erikintytär s. Uumaja noin 1510, k. Pietarsaari kesäkuussa 1569. Erik Ångermannin lapsista ensimmäinen, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa vouti Hans Fordellin emäntäpiikana (taloudenhoitajana) Pietarsaaressa Pinonäsissä. Katariina oli vastuussa koko Fordellien kartanon taloudesta. Kutsui varakkaan papin emäntänä luokseen ensin sisarensa Magdaleenan ja otti myöhemmin luokseen veljensä Östenin lapset sekä auttoi pikkuveljensä Karlin koulutielle.
       Puoliso Henricum Jacobi - Pastori Pietarsaaressa. - Gabriel Pietziuksen (1747) käsikirjoituksen mukaan.
2. Margareta Erikintytär s. Uumaja noin 1518.
       Puoliso 1:o Paul Petterinpoika Wernberg s. 1520, k. 1563. Tuomarin sijainen Pohjanmaalla 1563, muut elämänvaiheet ovat tuntemattomat.
       Puoliso 2:o Thomas Jöranpoika s. noin 1540. - Pohjanmaan vouti 1585. Asui Mustasaaressa ja eli vielä 1610.
3. Östen Erikinpoika s. Uumaja noin 1520, k. Uumaja, Västerteg 1598.
4. Karl Erikinpoika k. ilmeisesti Kokkolassa 1618. - Mainitaan veljenä Östenin taloudessa vuosina 1557-1571. - Tuli Pietarsaareen sisarensa Katarinan kutsumana ja pääsi sisarensa avustuksella koululaiseksi Turun katedraalikouluun. Kokkolan kirkkoherra kuningas Juhana III:n nimittämänä 27.2.1582, mainitaan virassa vielä 1618.
       Allekirjoitti (”Karolus in Karleby pastor”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Carolus Erici Carlebyysä.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
       Pappissäädyn edustaja Söderköpingin valtiopäivillä, allekirjoitti siellä 10.10.1595 neuvoston ja säätyjen yhteisen vastauksen Kaarle-herttualle, joka valtuutettiin Ruotsin valtionhoitajaksi.
       Joutui yhdessä Vöyrin ja Pietarsaren kirkkoherrojen kanssa 1597 Nuijasodan aikaisten toimiensa vuoksi marski, käskynhaltija Klas Flemingin nuhdeltavaksi. (B. K. Åkerblom, Vörå sockens historia. 1962, s. 172).
       Kirkkoherra Carolus määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”Her Karl Kyrckioheerde i Karlebij”) sai Kaarle-herttuan kirjeellä 20.2.1602 korvaukseksi herttualle toimittamastaan hevosesta viisi tynnyriä viljaa. Muiden Pohjanmaan pappien tavoin hänelle myönnettiin 14.12.1608 elatukseksi 70 tynnyriä viljaa ja vuodelta 1614 säilyneen kuitin mukaan hän (”Carolus Ericj Karlebijensis”) yhdessä muiden Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan kirkkoherrojen kanssa kuittasi (nimikirjoitus ja sinetti) vastaanottaneensa viljasaatavansa.
       Puoliso Anna k. 1618.
5. Magdalena Erikintytär s. Uumaja noin 1528. - Saapui sisarensa Katarinan kutsumana Uumajasta Suomeen.
       Puoliso noin 1555 Erik Johanpoika Tenalensis s. noin 1520, k. Pietarsaari 24.5.1600. - Pietarsaaren kappalainen (2. sarjaa) 1556, kirkkoherra kuningas Juhana III:n nimittämänä keväällä 1569, jolloin kuningas 5.5. määräsi hänen elatuksekseen kolme lästiä rukiita ja kolme lästiä ohraa.
       Allekirjoitti (”Ericus Iohan. past. Persörensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Ericus Johannis Pedersöösä.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
       Kuninkaan kirjeessä 21.7.1569 kerrotaan herra Ericuksen käyneen hallitsijan puheilla ja tämän suostuneen hänen esittämäänsä pyyntöön saada nauttia samansuuruista palkkaa kuin hänen edeltäjänsä. Syksyllä kaksi vuotta myöhemmin kuningas kuitenkin sodasta aiheutuneiden suurten menojen takia pienensi hänen palkkansa kolmeen lästiin viljaa. Kirkkoherra Ericus Johannis joutui tämän tästä kestitsemään Ruotsista ja Ruotsiin matkustavia Kuninkaallisen Majesteetin alamaisia. Hän sai valtatien varrella asumisesta aiheutuvien suurten kulujen takia kreivi Axel Leijonhufvudin kirjeellä 26.2.1589 vapautuksen eräistä veroista, mutta hänet (”Her Erich i Persöö”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
       Herra Ericus (”Her Erich j Pedersiöö”) osallistui viiden muun pappismiehen kanssa 19.2.1572 Mustasaaren kirkkoherraa Martinus Matthaei Brennerusta vastaan esitettyjä, mutta sitten valheellisiksi todettuja syytöksiä käsitelleeseen laamanninoikeuden istuntoon.
       Ericus Johannis Tenalensis joutui yhdessä Vöyrin ja Kokkolan kirkkoherrojen kanssa 1597 Nuijasodan aikaisten toimiensa vuoksi marski, käskynhaltija Klas Flemingin nuhdeltavaksi. (B. K. Åkerblom, Vörå sockens historia. 1962, s. 172).
       Osti 1593 koko manttaalin suuruisen Sandsundin tilan Pietarsaaren kirkonkylästä.