Kahdeksastoista sukupolvi

Elias Simonpoika Esping ( taulu ) k. Parainen noin 1684. - Paraisten kirkkoherra 1558-84. Oli mukana rovastinkäräjillä 1558 ja kuittasi viljakymmenykset Paraisten pappilassa 12.8. Kuitin mukaan Elias Simonis oli kantanut kymmenykset Paraisilta 20.1.1559. Hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1584.
    Elias Simonis maksoi 8 markkaa kruunajaisapua kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten 1561 ja sinetöi Paraisten pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 26.11.1568. Hänet (”her Elias i Pargas”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567, ja hän kuittasi 10.9.1577 vastaanottaneensa korvausta maksamistaan kestityskuluista.
    Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan ”Hr Elias kyrkoherde Pargas socken” omisti kuusi hevosta arvoltaan 95 markkaa, 6 härkää, 20 lehmää, 20 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 25 lammasta ja 8 sikaa sekä metallivarallisuutta 5 naulaa messinkiä, leiviskän ja 5 naulaa tinaa, 3 leiviskää ja 16 naulaa kuparia sekä 40 luotia hopeaa. Hänen omaisuutensa arvo oli 687 markkaa ja 2 äyriä. Hopeaveroa herra Elias joutui maksamaan 4 luotia hopeaa ja rahassa 49 markkaa, 5 äyriä ja 19,2 deninkiä. - Mainitaan Paraisten Lemlahdessa 1567 ja 1571.
    Puoliso
Agneta Klemetintytär Esping ( Vanhemmat - taulu ) k. Turku 1619 ja vietiin haudattavaksi Paraisille 5.3.1619. - Agneta oli saanut kuninkaallisella kirjeellä 10.9.1586 korvausta kuluistaan ja 17.7.1594 kuningas Sigismundin kirjeellä verovapauden kahteen perintötilaansa (Finby ja Södmå) Paraisilla.
    Agnetan 2. puoliso Bertil Erikinpoika (Skalm) (hänen 2. aviossaan) - Omisti Atun säterin Paraisilla.
    Bertilin 1. puoliso Malin Antintytär.

XVII Lapsia:

1. Isak Esping - Omisti tilan Turussa.
       Puoliso N. N.
2. Jeremias Esping, Agricola k. Taivassalo (ennen 31.10.) 1622. - Taivassalon kirkkoherra 1593-1622.
       Puoliso Carin Carpelan eli leskenä miehensä jälkeen (hänen elatustaan koski Kustaa II Aadolfin 31.10.1622 päivätty kirje), vanh Taivassalon kirkkoherra Matthias Michelinpoika Carpelan ja Margareta Erikintytär Krank.
3. Sara Esping s. kaiketi noin 1564, oli elossa ainakin vielä toukokuussa 1634.
       Puoliso Johannes Laurentii Gestricius/Ringius s. noin 1654, k. viimeistään 1638. - Klaus Flemingin kotisaarnaaja Siuntiossa 1593 ja ehkä kirkkoherran apulainen 1593, Klaus Flemingin lesken Ebba Stenbockin kotisaarnaaja 1598, Turun linnansaarnaaja 1606, Korppoon kirkkoherra 1614-1635.
4. Karin Esping
5. Elin Esping
       Puoliso Erik Kuti
6. Margareta Esping
       Puoliso sisarpuoli Erik Huggut, k. noin 1635, vanh Paraisten Atun säterin omistaja Bertil Erkinpoika ja Malin Andersintytär.
7. N.N. Eliaksentytär Esping
      Puoliso Thor
8. Agneta Esping, eli leskenä vielä 1645 Finnbyssä leskentilanaan äidiltään perimänsä ”torppa”, johon sai verovapauden 1634.
       Puoliso Thomas Corvinus s. Turku, k. ilmeisesti Parainen jo 1631, vanh Turun kaupungin porvari Simon Jonsson (”Korpo Simon”) ja N. N. - Paraisten kirkkoherra 1620–1630; Maarian sijaiskirkkoherra 1630, ei astunut virkaan; Paraisten ehkä sijaiskirkkoherra 1630–1631. - Peri isältään kaupunkitalon Turussa.
9. Elisabet Esping
       Puoliso Grels Cardiaster s. ilmeisesti Lieto, k. Hattula 25.7.1651, vanh Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjös (vanhaa rälssisukua) ja Cicilia (Cecilia) Hansdotter Ulf.
       Mahdollisesti ylioppilas Uppsalassa 10.6.1613. - Liedon vt. kirkkoherra / armovuodensaarnaaja isänsä kuoltua 1609. Rauman kappalainen ja pedagogion koulumestari (rehtori) 1615. Hattulan kirkkoherra 16.3.1626, astui virkaan 1627, mainitaan jättäneen Raumalla jäähyväiset koululle ja seurakunnalle 26.2.1627. Hattulan rovastikunnan lääninrovasti, mutta hänen pitämistään rovastintarkastuksista ei ole tietoja (Lempiäinen 1967). - Omisti kaupunkitalon Raumalla vuoteen 1634.