Kahdeskymmeneskolmas sukupolvi

Klaus Lydekenpoika Djäkn ( Vanhemmat - taulu ) s. noin 1360, k. 1435. - Oli luultavasti saksalaisyntyinen ja erityisen varakas. Suomen vaikutusvaltaisin mies hoitaessaan kauan Turun linnanvoudin tehtäviä. Turun linnaa ei läänitetty kenellekään, koska se oli äärimmäisen tärkeä kuninkaanvallan tukikohtana. Ei kuulunut kuninkaan valtaneuvostoon, toisin kuin kaksi ritariksi lyötyä poikaansa.
    Tyttärilleen Klaus järjesti mittavat myötäjäiset: iso kartano kullekin. Lisäksi hänen tyttäristään tuli Suomen huomattavampien keskiaikaisten aatelissukujen - Tavastien, Svärdien, Bitzien, Kurkien, Hornien puolisoita. Heistä polveutuvat monet myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan johtavat suomalaiset aatelissuvut.
    Omisti ainakin Nousiaisten Nyynäisen, Vanajan Harvialan, Tyrvännön Suontaan, Mynämäen (Mietoisten kappeli) Kaskisen, Pöytyän Ylänteen ja Maskun Kankaisen. - Tuomari Hämeessä 1383-1392 ja myöhemmin Varsinais-Suomessa (ainakin vuodesta 1405) ja Pohjois-Suomessa 1407 ja Maskussa 1407-34. Turun maaoikeuden jäsen, Turun vouti 1411-20, Turun linnanvouti 1409-35. Pyrki tällöin rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa.
    Seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta. Perusti Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupunkitalon ja tilan Turusta, sekä Huukaisen tilan Lemusta ja 100 englannin nobleria. Sukunimi (Djäkn = teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua. Tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille vielä harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan.
    Puoliso 1:o?
Elina - Mynämäen Orkovakkisista.
    Puoliso 2:o
Kristina Jönsintytär Garp ( taulu ) k. jälkeen 1435, isä Laitilan Isonkartanon (Storgård) omistaja, rälssimies ja ensimmäinen Suomessa tunnettu valtaneuvos 1396-1401 ja Kuninkaantuomion haltija Suomessa 1405 Jöns Andersinpoika. - Omisti Mynämäen Lepistön.

XXII Lapsia:

1. Poika, joka menehtyi äitinsä kanssa.

1. Henrik Djäkn, k. 1658, haudattu Turun tuomiokirkon Pyhien miesten kuoriin. - Mietoisten Kaskisen herra. Sai 20.10.1435 isältään perimälleen Ylänteen osalle rälssioikeudet. - Kävi ensin Katedraalikoulun Turussa. Valmistui Pariisissa ensin baccalaureukseksi 1427 ja sitten maisteriksi 1428. - Turun linnan päällikkö isänsä jälkeen 1435-36, sitten hänet syrjäytettiin. Syrjäyttäminen ei haitannut Henrikin uraa, koska seuraavina vuosikymmeninä hän toimi lähinnä oikeuslaitoksen palveluksessa tuomarina. - Ala-Satakunnan tuomari 1441-47, maaoikeuden jäsen Turussa 1446, Pohjois-Suomen laamanni 1448-58. Lyötiin ritariksi Kristoffer Baijerilaisen kruunajaisissa 1441. valtaneuvos ainakin vuodesta 1450.
       Marski Kaarle Knuutinpoika pakotti vuonna 1450 Henrikin, kuten muutkin Unionia kannattaneet linnanpäälliköt, luovuttamaan linnan takaisin. Osallistui Kaarle Knuutinpojan lähettämänä rauhanneuvotteluihin Novgorodissa 1452 tai 1453. Määräsi Liettisten saaren kolmessa testamentissaan 1449, 1452 ja 1453 Naantalin luostarille, kahdesta ikuisesta messusta, joka viikko pidettäväksi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan kuoressa. Maanpaossa 1457 oleva kuningas ehdotti Henrikiä yhdeksi niistä herroista, joiden tuli olla sovintotuomarina hänen ja valtaneuvoston välillä.
       Puoliso ainakin 1438 lähtien Lucia Skelge k. ennen 28.2.1498, vanh asemies Olof Nilsinpoika Skelge ja Kristina Rötkerintytär (Djäkn). - Puolisot tekivät suuria lahjoituksia erityisesti Turun tuomiokirkolle ja Naantalin luostarille. Jälkimmäiselle he mm. lahjoittivat 10.5.1442 Raisiosta Ailoisten tilan, jonne luostari sitten rakennettiin. Vuonna 1448 lahjoittivat Maskun Ajoisenpään kylän Isontalon Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille, joka sai samalla kantakarjaksi 2 härkää, 5 lehmää ja 10 lammasta.
       Testamenteissaan 1449 ja 1451 Lucia määräsi Nousiaisten kirkon Neitsyt Maarian alttarille parhaan kappansa huppuineen. Henrik oli 1459 ajattanut Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon aittaan 288 pannia rukiita, jotka hänen isänsä oli aikoinaan jäänyt velkaa kirkolle. Lucia lahjoitti 1466 Naantalin luostarille, puolisonsa viimeisen toiveen mukaan, tämän sielun autuudeksi, pappismunkin ja tämän ylläpidoksi, huomenlahjansa, Mynämäen Lepistöojan.
       Lisäksi seitsemän hänen omistamaansa tilaa myytiin halvalla Sten Sturelle, Uppsalan arkkipiispa Jakob Ulfinpojalle, Turun piispa Magnus Nicolai Särkilahdelle ja valtaneuvos Knut Posselle sillä ehdolla, että tilat lahjoitetaan luostarille. Näillä rahoilla Lucia saattoi lunastaa tilat sukulaisiltaan.
       Syyskuussa 1485 Lucia lahjoitti luostarille vielä kaksi huomenlahjaansa kuulunutta tilaa Mynämäen Tursanperän ja Nousiaisen Toroisen tilat, joilla tuli kustantaa ikuinen messu. Meni todennäköisesti samaan aikaan itse luostariin, jossa lopun elämästään asui. Siellä häntä kutsuttiin ” moder fru Lucia”. Avioliitto oli lapseton.
2. Tomas Djäkn, k. ennen 1452. - Omisti Pöytyän Ylänteen kartanon. Opiskeli Leipzigin yliopistossa.
3. Arvid Djäkn, h. Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin 1459 tai 1460. - Lyötiin ritariksi Kaarle Knuutinpojan kruunajaisissa 1448. Valtaneuvos. Kirjoitti 1439 kirjelmän 48 suomalaisen uskotun aatelismiehen kanssa Tallinnan raadille, koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa. Oli ehkä se "Arvidus de Finlandia", joka 1444 kirjoittautui Erfurtin yliopistoon. Pietari Brahen sukukirjassa hänen sanotaan olleen raudoissa isänsä takia, joka oli Arbogan kokouksessa 1450. Teki testamenttinsa Hämeenkyrössä 4.3.1459. Testamenttasi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille tilansa Euran Sarkkisen ja Vehmaan Perkiön.
       Puoliso Ingeborg Arendintytär k. jälkeen 1459, vanh Tukholman linnan päällikkö, ritari, valtaneuvos Arend Bengtinpoika (Ulv) ja Birgitta Bengtintytär.
4. Martta Djäkn, vainajana 1477. - Ei esivanhempia
5. Birgitta Djäkn, elossa 1473, mutta oli ilmeisesti kuolleena 2.3.1481. - Omisti Vanajan Harvialan kartanon.
       Puoliso 12.6.1418 Henrik Svärd k. noin 1440, isä Peter Svärd, jonka vanhemmat oli Herman Svärd ja N.N. Jakobintytär Kurki. - Hallitsi suurta maaomaisuutta Harvialan ympäristössä perintönä Jakob Kurjelta ja laajensi sitä huomattavasti. Vaikutusvaltaisimpia aikansa suomalaisia.
       Vanajan Harvialan kartanon herra. Asemies 13.6.1418, jolloin antoi vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan. Hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419. Teki vaihtokaupan setänsä, ritari Nils (Kurk) Raision Ailosista, kanssa 21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle Vanajan Harvialan, puolet Pirkkalan Kaarelasta, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan, Sipoon Hindsbyn ja Kemiön Kaustelan.
       Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion sekä Paraisten "Träskegården" (Träskby). Vielä samana päivänä muutettiin tämä maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen, mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille.
       Esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 ja sinetöi elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen. Allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa. Hänestä polveutuu niin kutsuttu Lepaan suku.
6. Karin Djäkn k. ennen 1480.
7. Anna Djäkn - Sai Nousiaisten Nyynäisten maat.
       Puoliso Henrik Bidz (Bitz) k. Kemiönsaari 1458, vanh mainittu Tenholan pitäjässä Gennarbyssä Kort Bidz tai Bitzer ja Kristina Magnuksentytär. - Kihlakunnantuomari Halikon pitäjässä Varsinaissuomessa 1437. Lyötiin ritariksi kuningas Kristofferin kruunajaisissa 1441. Hallintomies Turun linnassa 1442, laamanni Söderfinnen lagsaagassa 1456 ja 1457, Turun landsrätten jäsen. Mainitaan valtaneuvoksena 1457. Tämän avioliiton kautta tuli Nyynäisistä Bitz-suvun pääkartano.
8. Cecilia Djäkn k. hukkui Akkasjokeen. - Sai Mynämäen Kankaisten maat.
       Puoliso ennen 22.1.1435 Henrik (Horn) elossa 1448, vanh rälssitilallinen Olof Matinpoika (Horn) ja Katarina Olavintytär Kettarsund. - Halikon Joensuun herra. Sai 7.12.1407 kuningas Eerik Pommerilaiselta verovapauden tiloihinsa, joka koski myös hänen jälkeläisiään. Otti osaa Turussa pidettyyn kokoukseen 17.10.1439. - Tämän avioliiton kautta Maskun Kankaisten kartano siirtyi Horn-suvun omistukseen.