Isonkyrön Backman suku

Etusivu | Kantaisä | Suvun tarinoita | Kotisivuja | Sukutaulut | Kuvia1 | Kuvia2 | Kuvia3

Tutkijoiden näkemyksiä mm. kantaisästä...

Eino Kontsas
Kytösavut X (s. 163-64).
Historiateoksissa mainitaan, että tuomari Matti Wiik meni naimisiin rikkaan lesken Elisabeth Filipintyttären kanssa, mutta ei ole selvitetty kenen tytär Elisabet oli ja kuka oli hänen ensimmäinen miehensä.

Tunnetut kirjailijat, kuten tohtori Åkerblom ja muistaakseni myös maisteri Granit-Ilmoniemi ovatkin olettaneet, että Backman-suvun kantaisä olisi ollut Matti Wiik ja tämän käsityksen ovat omaksuneet myös Sakari Topeliuksen omaiset.

Nyttemmin on kuitenkin professori Paul Nyberg hyväksynyt Laurilan tutkimustuloksen, että kantaisä on ollut Elisabethin ensimmäinen mies Bertel Vaismaa-Backman. Tätä tukee jo se seikka, että Bertelin kaaduttua 30-vuotisessa sodassa lasten holhoojaksi määrättiin heidän setänsä Simo Vaismaa.
    Matti Wiik taasen saa Pakkalan tilan nimiinsä v. 1649 nimenomaan Bertelin lasten holhoojan Simo Vaismaan suostumuksella. Tästä on tuomikirjoissa merkintä.

Laihian kirkonarkistossa on sitäpaitsi merkintä, jota Laurila tosin ei tuntenut, että Samuel Backman kuoli 1712, 77 vuoden ikäisenä. Eli hänen on siis täytynyt olla syntynyt v. 1635 ja Matti Wiik ja Elisabeth menivät naimisiin v. 1646.

Outoa olisi myös, että lapset olisivat ottaneet sukunimensä äitinsä ensimmäisen miehen mukaan. Olihan Matti Wiik hyvin arvostettu ja ansioitunut mies.

Erik Olof Söderström
SSV 39 (s. 9-10), suomentanut Marketta Perholehto
"Kytösavut X, jonka Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto julkaisi v.1966 sisältää Jaakko Laurilan kirjoitelman, Välskärin kertomusten henkilökuvia, joka on julkaistu Eino Kontsaksen kommentein kirjailijan kuoleman jälkeen. Se käsittelee mm. Matti Paavalinpoikaa ja hänen perhettään perustuen ilmeisestikin perusteelliseen lähteiden tutkimukseen. Valitettavasti näistä lähteistä ei kuitenkaan tehdä selkoa ja ainakin tietyissä tapauksissa on ilmeistä, että lähteitä on tulkittu väärin.

Laurila ja Kotsas mainitsevat, että Samuel, Pilip, Kristian Backman sekä heidän sisarensa eivät olisikaan Matti Paavalinpojan lapsia, vaan hänen vaimonsa, hänen ensimmäisestä avioliitostaan luutnantti Bertel Antinpojan kanssa. Yläpuolella esitetty käräjäpöytäkirja, jonka Laurila on tuntenut, ei anna kuten huomataan, tukea sellaiselle tulkinnalle.

Se, että Matti Paavalinpoika oli noiden kolmen pojan isä käy ilmi täysin varmasti siitä, että kaikissa pohjalaisosakunnan matrikkeleissa heillä kaikilla on isän nimenä Matias. (K. o. matrikkeleiden voidaan katsoa pohjautuvan Akatemian nykyisin kateissa oleviin alkuperäismatrikkeleihin, ja niitä täytyy pitää luotettavina.

Laurilan johtopäätös näyttäisi perustuvan sille seikalle, että Bertel Antinpoika osti Pakkalan, ja siten hänen lapsensa olisi pitänyt periä sen. Että sellaisia oli olemassa, käy ilmi Isonkyrön käräjäpöytäkirjoista 20-21.8.1649 ja 6.9.1652, mutta heidän nimiään ei mainita. Ensimmäisillä näistä käräjistä Simo Antinpoika, Pertelin alaikäisten lasten holhoojana, siirsi Matille heidän perimisoikeutensa, sitä vastaan, että tämä maksoi lapsille ne rahat, jotka Bertel oli jättänyt tilaan. Se, että Matti peri Pakkalan, eikä Perttelin lapset, on siten täysin luonnollista.

Tekstistä käy ilmi, että Laurila ja Kontsas ovat tunteneet myös tämän lähteen. Kun heidän tulkintansa niistä lähteistä, jotka on voitu tunnistaa ovat niin epäeksakteja, ei heidän muitakaan lisäyksiään tutkimuksiin, esim. Elisabet Philipintyttären vanhemmista, voida hyväksyä tässä, koska en ole voinut löytää lähteitä, johon tiedot perustuvat. Laurilan tiedot saattavat sisältää kiintoisia totuuksia, mutta niiden nykyisessä muodossa ne eivät täytä lähteiden selvitykselle asetettavia tieteellisen tutkimuksen primäärisiä vaatimuksia. "

Christina Backman
Upsala: Kristiinankaupungin ja Vaasan Backmanit (Genos 3/1995 s. 127-128 ja 144).
Suomentanut Jouni Laitila.
Kummassakin kaupungissa, Kristiinankaupungissa sekä Vaassassa on jo 1600-luvun lopulla useita perheitä joiden sukunimi on Backman. Kuitenkaan ei kummassakaan kaupungissa tähänastisten tutkimusten perusteella ole onnistuttu liittämään näitä perheitä samaan sukuun.
    Tutkimuksia ovat tehneet H.J. Björkman ja K. Hedman (Äldre köpmanssläkter i Kristinestad 1. Backman, SSV XIII 1929) sekä minä itse Christina Backman (Backman sekä toinen Backman suku, Släktbok Ny följd III 1989).
    Kristiinankaupungin osalta vaikuttaa todennäköiseltä, että kyseessä olisi kaksi eri sukua siitä johtuen, että poikien nimet eroavat täysin perinteiden vastaisesti. Toinen suvuista jonka kataisä on Mårten Backman on lähtöisin Frostista Ytermarkista sekä toinen suvuista, jossa etunimet Jacob ja Samuel, suuntaa ajatukset siihen isoon sukuun Vaasassa jossa nämä nimet ovat yleisiä.

Vaasa tutkija V. Jaakko Köykkä on ystävällisesti kiinnittänyt huomioni erääseen asiakirjaan jota säilytetään Vaasan lääninarkistossa. Se on nimeltään Personalia, jonka Kurikan kirkkoherra Hänell esitti Ingrid Backmanin hautajaisissa syyskuussa 1761. Tämä Ingrid oli kauppias Henrik Bertelinpojan vanhin tytär Kristiinankaupungista ja sisar Samuel ja Jacob Backmanille.
    Asiakirjasta ilmenee myös, että Henrik Bertelinpojan vaimo Elisabeth on Kauhajoen kirkkoherra Sigfred Albilacoviuksen tytär ja näin ollen sisar Jacob Haustramniukselle. Näiden personaalioiden mukaan Ingrid Backman vietti sitäpaitsi osan lapsuuttaan kihlakunnantuomari Jacob Rossin luona Klemettilässä Vaasan lähettyvillä. Hänen serkkunsa Jacob Jacobinpoika Haustramnius avioitui sittemmin Maria Jacobintyttär Rossin kanssa 1708.

Se että Henrik Berttelinpoika onnistui avioitumaan papintyttären kanssa näyttää sijoittavan hänet sosiaalisesti korkeammalle kuin hänen kolleegansa toisesta Backman suvusta. Kauppias Mårten Erkinpoika Frost Backman, joka oli talonpoika, sai tyytyä erään pikkuporvarin leskeen. Henrik ilmenee 1672 Kristiinankaupungissa, missä hän saa porvarioikeudet. Hänen vanhin poikansa Matti saa porvarioikeudet 1691 kauppiaana, ollessaan vähintään 21 vuoden ikäinen.

Mikä sitten yhdistää Henrik Bertelipojan Vaasaan? Kuuluuko hän ehkä siihen sukuun joka otti nimensä Pakkalan (Backala) tilasta, Elisabet Philipintytären kautta. Elisabet oli ensin naimisissa luutnantti Bertil Antinpojan kanssa (kaatui n. 1643) ja sen jälkeen Vaasan pormestarin Matti Pavalinpoika Viikin kanssa. Elisabetillä oli molemmista avioliitoista lapsia, jotka ottivat nimekseen Backman ja joista Vaasasta lähtöisin oleva suuri Backman suku on kehittynyt. Henrik Bertelipojasta tulee porvari joka menee naimisiin noin 1670 (syntynyt noin 1640 tai sen jälkeen) ja on hyvinkin voinut olla yksi luutnantti Bertil Antinpojan nuorimmista pojista.

Jos näin on hän on luultavasti saanut kasvatuksensa isäpuoleltaan Matilta, jonka nimi vaimoineen ilmenee manttaalikirjojen mukaan 1644 Isonkyrön Tuuralassa. Mikään ei siis olisi luonnollisempaa kuin se, että hän nimeäisi vanhimman poikansa ainoan tuntemansa ja elossa olevan isänsä mukaan Matti Heikinpoika Backmaniksi.

Heikin kaksi nuorinta poikaa ovat nimeltään Samuel ja Jacob. Mikäli hän itse oli Bertil Antinpojan poika hänellä oli puoliveli Samuel Matinpoika Backman sekä veljenpoika Samuel Yrjönpoika Backman ja myös täysveli seppä Jacob Berttelinpoika Backman (Luukon tutkimus s. 83 sekä SSV 39 s. 28) Henrikin valitsema vanhimman tyttärensä ristimänimi ei myöskään sulje pois tiettyä yhteyttä Matti Paavalinpoika Viikin poikiin, nimittäin: lainlukija Christian Matinpoika Backmanin vaimo oli nimeltään Ingrid Rothovia ja mies esiintyy virkansa puolesta useaan otteeseen Kristiinankaupungissa.

1600-luvun lopulla oli yleistä, että nuoria tyttöjä sijoitettiin hyviin perheisiin oppimaan taloudenhoitoa. Heitä kutsuttiin manttaalikirjoissa "piioiksi", "sisäpalvelijattariksi", ja "talousmamselleiksi". Viranomaiset eivät katsoneet suopein silmin liian monien puolikasvuisten lasten kotona pitoa. Näin ollen löydämme Anna Yrjöntytär Backmanin piikana Laihian kirkkoherra Samuel Matinpoika Backmanilla 1691-1692. Samaten hänen siskonsa Margaretan vuosina 1699-1701.
    Kirkkoherra avioitui 1690 Maria Hermannintytär Rossin kanssa. Se että Ingrid Heikintytär Backman oleskeli lapsuudessaan kihlakunnantuomari Rossin luona Klemettilässä, oletettavasti 1690-luvulla, viittaa hyviin henkilökohtaisiin suhteisiin Vaasassa, osin Rossin kautta Laihian pastorinnaan, osin Ingridin kautta itseensä kirkkoherra Backmaniin.

Arviot että Henrik Berttelinpoika on Elisabet Philipintyttären poika hänen ensimmäisestä avioliitostaan Bertil Antinpoikaan rakentuu nimiyhteyksiin sekä kutsuma, että sukunimen osalta Henrikin lapsiin myös Backmanin Vaasa sukuun, osittain sosiaaliseen asemaan, että ajankohdan perusteella myöskin oletettaviin yhteyksiin pariin johtavaan Vaasa sukuun.

Armas Luukko:
Lainauksia Luukon kirjoituksista allekirjoittaneen kommentein.
Laihian historia s. 235: "Samuel Backman oli vanhin lainlukija Matti Paavalinpoika Vikin kolmesta pojasta. Heidän äitinsä Elisabeth Vilpuntytär omisti Isonkyrön Tuuralassa Pakkalan talon, jonka mukaan pojat muotoilivat sukunimensä."
    Sitten: (s. 234) "Matti Paavalinpoika Viikin poika Samuel Backman riensi..." (s. 234) "Varmuuden vuoksi hänen veljensä varatuomari Kristian Backman", jne. Tässä Samuel ja Kristian mainitaan veljeksinä ja Matin poikina, mutta...

Vaasan historia I:ssä (s. 63) Luukko kuitenkin kirjoittaa, että "Isokyröläisiä edusti Vaasassa mm. Yrjö Pertunpoika, joka vannoi vuonna 1664 porvarisvalan kauppiaaksi. Hän oli Isonkyrön Tuuralankylän Pakkalassa asuneen luutnantti Perttu Antinpoika-vainajan poika. Hänen kolme veljeään, mm. Vaasan pormestarina toiminut Kristian Backman, käytti kotitalon mukaan otettua sukunimeä Backman, samoin hänen Vaasaan jäänyt poikansa Samuel Yrjönpoika Backman."
    Luukko ei tässä yhteydessä mainitse muiden veljesten nimiä, mutta Jaakko ja Yrjö mainitaan kun hän kirjoittaa (s. 80): "Samaan aikaan kaupungissa työskenteli muurarina ja seppänä isokyröläissyntyinen Jaakko Pertunpoika Backman, joka oli kauppias Yrjö Pertunpoika Backmanin (s. 63) veli ja oli perinyt vanhemmiltaan kaupunkitalon."
    Ainakin Kristian Backman on Luukon kirjoituksissa välillä Perttu Antinpojan poika ja välillä Matti Viikin poika. Ristiriitaista, eikö totta.

K. J. Mielty
Lainaus Mielty'n kirjeestä allekirjoittaneelle 25.10.1995.
"Elisabeth on ainakin Samuelin, Kristianin, Filipin, Elisabethin ja Margaretan äiti, se on ainakin varmaa. Pidän myös erittäin todennäköisenä, että heidän isänsä on Bertel Antinpoika Backman. Asiakirjallinen todiste siitä on Samuelin osalta Laihian kirkonarkistossa. Muiden lasten osalta asia perustuu tuohon Bertelin veljen Simo Vaismaan suostumukseen alaikäisten lasten holhoojana.

Ristiriita lasten isästä johtuu pääasiassa siitä, että eri tutkijat ovat siinä asiassa "asettuneet sille kannalle". Näin Aulis J. Alanen sanoi minulle eräässä puhelinkeskustelussa. Totuus lienee, että Matti Viik eli Påhlsson ja Elisabeth eivät saaneet keskenään ainoatakaan lasta.
    Tuntuisi aika oudolta, jos lapset olisivat ottaneet Saksassa kaatuneen Bertilin sukunimen jos he olisivat olleet Påhlssonin lapsia ?

Joitain Backman tutkimuksiin liittyviä kirjallisia lähteitä