Yhdeksäs sukupolvi
Gustaf Backman, vuodesta 1873 Ahola
( Vanhemmat - taulu )
s. Uusikaarlepyy 31.7 1848, k. Toholampi 19.1.1932.
Osti vanhemmiltaan vaimonsa kanssa puolet Lampilan perintötalosta 30.8.1870.
Sai kiinnekirjan 1873 talvikäräjillä tähän Aholaksi kutsuttuun tilaansa, jota sukunimeä hän käytti jo samana vuonna.
Rakensi Aholaan talon sekä raivasi pellot koskemattomaan korpeen.
Osti 5.7.1883 veljeltään Matilta Lampilasta lisämaata 1/96 manttaalia. Maksoi siitä 350 mk ja vanhemmilleen 2 tynnyriä rukiita vuodessa.
Luovutti Aholan vanhimmalle pojalleen Aleksille ja muutti 1893 vaimonsa ja poikansa Edvinin kanssa Saarijärven Pylkönmäelle Kuoppalan kylään.
- Saarijärven Kuoppalan Hyytiäistenmäen talollinen noin 1893-99.
Luovutti sen puolestaan pojalleen Edvinille ja oli yksin Amerikassa n. 1899-1902.
Vaimo menehtyi Kustaan ollessa paluumatkalla Amerikasta Suomeen.
Torpparina Pylkönmäen Kuoppalan kylässä Lehdon talon vuokramaalle perustamassaan Asunnan torpassa 1902-21.
Talollisena Vihdissä 1921-24 Siippoon kylässä Kydön tilan Toukolan lohkotilalla, minkä antoi pojanpojalleen
Urho Aholalle eläke-ehtoja vastaan. Kustaa viljeli vielä 1924-29 Saarijärven Hännilän kylässä
Heikki Mustamäeltä ostamaansa kahden hehtaarin suuruista kaunista niemenkärkeä, jolle antoi nimen Kasvila.
Hän rakensi sinne vanhoilla päivillään hirrestä tuvan sekä laudoista korkean mäen juurelle rantaa suuren ja
erikoisen kaksikerroksisen ladon, jonka yhteydessä oli katettu laituri eli venevaja. Lisäelinkeinona hänellä oli verkkokalastus.
Suurempaa järvikalaa (talviruokaa) ja Kustaan kutomia verkkoja oli usein kuivumassa venevajassa.
Kustaa joutui kuitenkin reumatismin takia joksikin aikaa Saarijärven sairaalaan 1926 ja sitten
Miinan kanssa vanhuuttaan Kolkanlahden vanhainkotiin. Koska Pylkönmäen kunta alkoi vaatia Kustaan pojalta Edviniltä eläkerahoja,
haki Edvi 1930 Kustaan ja Miinan kotitilalleen Toholammin Haaraseen, missä Kustaa asui kuolemaansa saakka.
Hän tuli aikanaan Saarijärvellä ja etenkin Pylkönmäen Asunnan torpan maata viljellessään hyvin
tunnetuksi edistyksellisistä karjanhoito-ja viljelymenetelmistään. Sillä hän käytti hyväkseen Amerikassa omaksumiaan tietoja:
syötti lypsykarjalleen soijarouhetta ja käytti lannoitteena jo 1902 mm. superfosfaattia, sillä seurauksella, että "karu maa"
antoi aivan hämmästyttävän sadon. Kustaa oli erittäin maahenkinen. Elämänsä aikana hän ehti raivata 64,5 hehtaaria peltoa.
Hän luki myös innokkaasti Tanskalaista Rösiön kirjoittamaa Mullistus-nimistä maatalousalan kirjaa.
Kun Pylkönmäelle perustettiin maamiesseura, oli Kustaa aina mukana sen järjestämissä kilpailuissa korjaten useimmiten ensipalkinnot.
Hän oli innokas osuustoiminta-aatteen harrastaja sekä levittäjä. Hänen aloitteestaan perustettiin mm. 24.8.1904 Pylkönmäen Osuuskassa,
joka on Keski-Suomen osuuskassoista toiseksi vanhin. Asunnan torpassa hänen kodissaan, missä hän herätti osuuskassa aatteenkin,
perustettiin Kuoppalan Työväenyhdistys 1.1.1916. Hän oli lisäksi Mahlun Osuusmeijerin osakas, Mahlun Osuuskaupan ja Osuuskassan jäsen.
Mainittakoon, että Kustaa kirjoitti presidentti Herbert Hooverille Yhdysvaltoihin n. 1928 ja pyysi häneltä pula-ajan takia avustusta.
Hän oli veljeksistä pienin kooltaan, mutta vanhanakin ikäisekseen ketterä ja hyvin voimakas.
Elämänkatsomukseltaan hän oli teosofi kuten veljensä Johan. Kustaa oli myös verraton kertoja;
vakavankin asian hän höysti leppoisalla huumorilla. Lisäksi hän puhui hyvin ruotsia, oli avulias ja
erittäin ahkera sekä rehellinen luonteeltaan.
Puoliso 1:o Ähtäri 7.7.1867 Anna Virkamäki, Hautojärvi
s. Ähtäri 30.10.1845, k. Helsingissä sairaalassa 25.4.1902,
vanh Ähtärin Peränteen kylän Virkamäen renki ja vuodesta 1855 Hautojärven talollinen Juho Juhonpoika Hautojärvi ja Liisa Erkintytär Kuivasmäki.
Puoliso 2:o Pylkönmäki 23.11.1902 Vilhelmiina (Kesti Miina) Leppäaho
s. Saarijärvi 27.1.1864, k. Pylkönmäki 1946-48,
vanh Saarijärven Kuoppalan Leppäahon talollinen Juho Esanpoika Leppäaho ja Maria Elisabet Heikintytär Lehto.
- Miehensä kuoltua Miina muutti takaisin Pylkönmäelle ja asui Heikkilän talossa, mutta hänen kuolinajastaan ei ole tarkkaa tietoa.
Saarijärven kirkonkirjoissa (1941-50, s. 93) maininta: "Kuollut kolme vuotta sitten Pylkönmäellä ja haudattu".
X Lapsia:
- Karl Fredrik Backman s. Pihlajavesi 28.6.1868, k. siellä 23.2.1869.
- Gustaf Aleksander Backman s. Pihlajavesi 13.12.1869, k. Hansson Amerikka 17.11.1954.
- Karl Viktor Backman s. Pihlajavesi 11.12.1871, k. siellä 11.8.1872.
- Anna Elina Ahola s. Pihlajavesi 20.10.1873, k. siellä 30.11.1877.
- Edvin Eemil Ahola s. Pihlajavesi 11.9.1875, k. Toholampi 18.9.1940.
Sten Aholan kokoelmat